Vivi vietiin taas aamulla eskariin ja Urhon kanssa kävelimme Ruoholammen ympäri. Poika istui Stigassa ja isä hikoili edellä. Tänään oli vauhtia ja paita kastui normaalia enemmän. Eiliset asiat pyörivät mielessä ja ketutuskäyrä on korkealla. Koulunkäyntini ei ole ollut missään vaiheessa ruusuilla tanssimista. Kaksi leikkausta ja niistä kuntoutuminen on vaatinut veronsa. Kolmannelta taidan välttyä nyt, mutta esimerkiksi kirjoittaminen tuottaa tuskaa. Minulla on loistava opinnäytetyönohjaaja ja kollegoilta saan tukea. Sitten on se toinen laita, onnea ja menestystä heille valitsemallaan linjalla. Meidän tiemme eivät jatkossa enää kohtaa. Olen vienyt liikuntaharrastusta koulun kanssa rintarinnan eteenpäin. Tapahtumat matkan varrella ovat minut ohjanneet tielle, joka on jotain ihan muuta kuin hakiessani kouluun. Niin ne suunnitelmat vain muuttuvat ja vahvuudet löytyvät.
Eilen olin maakunta-areenan esiselvitystä kuuntelemassa. Toivottavasti hanke toteutuu ja halli Lappeenrantaan saadaan. Itse olen keskustan kannalla ja sen uskallan ääneen sanoa. Virallinen 200 metrin rata kunnon kallistuksilla uimahallin kupeen niin triathlonniilo kiittää.
Kommentit ei sallittu