Itse kun olen puikoissa ja annan ballografin laulaa, ni iha hirveest en ylläty. Tiedän mitä skriivaan ja juttu soljuu tajunnunvirran myötä vaik vastasee. Tänä vuonna sain Kottosen Evan rinnalleni. Halusin erilaisen äänen viestintääni mukaan ja ammatillista syvyyttä lisää. Odotukseni ovat totisesti täyttyneet. Tässä viimeisin keissi ja mitä mielenkiintoisin.
”
“Halusin sulkea ympyrän ja jatkaa vielä siitäkin eteenpäin”
Lappeenrantalainen it-alan asiantuntija Anu-Hannele Massinen haluaa tavoitella hiihtomenestystä useiden vuosien jälkeen. Siinä missä hiihtäjien suosimat perinteiset suotreenit, myös psyykkinen valmennus Uskotunmiehen Jonne Mustosen hoteissa on ollut tärkeä osa hänen harjoitusrutiiniaan jo pidemmän aikaa.
“Kaikille olisi hyvä käydä itsensä kanssa keskustelua ulkopuolisen läsnäollessa. Ulkopuolelta katsoja voi myös auttaa tavoitteiden saavuttamisessa”, Anu-Hannele sanoo.
Anu-Hannelen mukaan psyykkisen valmentajan kanssa puhutaan paljon siitä, miten ihminen itse rakentaa mielessään muureja, ajatuksia siitä, ettei osaa tai pysty.
“Olen oppinut, että esimerkiksi anaerobinen kynnys on todellakin kynnys. Portaikkoajattelu on todellinen ilmiö. Tiukan harjoituksen aikana kun tulee ensimmäisen kerran ajatus, että tästä en selviä ja nyt annan periksi, niin muistaa, että tämä on hetkellinen juttu, aiemminkin on pahasta paikasta päästy. Onnistumisiin voi sitten myöhemmin palata, ja muistuttaa itseään, että aiemminkin pystyin jonkun asian tekemään, joten pystyn taas.”
Entä sitten se kolikon toinen puoli. Kuinka pitkälle voi jatkuvasti vaatii itseltään parempaa ja kovempia suorituksia?
“Olen työuupumuksen kokenut ja tiedän rajani. En ole suorittajaihminen, joka sanoo kaikkeen kyllä, mutta yritän ylittää itseäni joka kerta lenkille lähtiessä. Kun on tehnyt parhaansa, voi kaatua saappaat jalassa, kuten sanotaan. Ammattilaisen avulla, olipa se sitten psyykkinen valmentaja Jonne tai lajivalmentaja Eetu Isometsä, myös tavoitteet suunnitellaan omalle tasolle sopiviksi ja realistisiksi saavuttaa.”
Kilpahiihtoon panostaminen vakavammin alkoi kolmisen vuotta sitten. Sen oli alunperin tarkoitus tapahtua jo 23 vuotta aikaisemmin, mutta “väliin tuli elämää”, kuten Anu-Hannele kuvaa.
“Nuorena kuuluin top 20 -hiihtäjiin, mutta parikymppisenä oli tehtävä valinta opiskelun ja urheilu-uran välillä. Molempiin ei pystynyt panostamaan täysipäiväisesti, etenkään jos halusi valmistua yliopistosta jonain päivänä. Sitten tuli perheellistyminen ja työelämään siirtyminen kuvioihin mukaan.”
Lapsen täysi-ikäistyttyä Anu-Hannele koki, että aika oli sopiva omaan itseen ja kehitykseen panostamiseen.
“Halusin sulkea ympyrän, palata kilpahiihtoladulle ja jatkaa vielä siitäkin eteenpäin. Löytää taas ilon siitä, mikä oli minulle nuorena mukavaa ja merkityksellistä.”
Hänen tavoitteenaan on hiihtää ensi talvena aikuisurheilijoiden SM-kilpailuissa ainakin yksi henkilökohtainen matka.
“Haluan olla omalla ikätasollani taas se urheilija, joka joutui yli kaksikymmentä vuotta sitten jättämään jotakin kesken. On kuitenkin oltava itselle armollinen ja omat vajavaisuudet on vain hyväksyttävä. En ole enää yhtä hoikka tai notkea, mutta mukana on nyt kaikkien vuosien aikana kertynyt kokemus elämästä siivittämässä tekemistä.”
Aikuisena ehtii kyllä vaikka mitä, mutta liiallista sitku-elämää Anu-Hannele ei kannata.
“Suosittelen kaikkia tarttumaan rohkeasti unelmista kiinni aikuisiällä. On hyvä olla itselleen armollinen, eikä yrittää pusertaa maailmaa valmiiksi pahimpien ruuhkavuosien aikana. Kun vain pitää ne nuoruudessa kesken jääneet unelmat ja haaveet mielessään, löytyy kyllä universumista se hetki, jolloin niitä pääsee taas edistämään. Mutta liikaa ei kannata myöskään takertua ‘olispa ihanaa jos’ -ajatukseen, vaan toimia.”
Anu-Hannele kannustaa tarttumaan tilaisuuksiin, kun ne tulevat kohdalle ja rohkaisee kertomaan mielipiteensä ja ideansa, jos on sanottavaa. Siitä voi seurata yllättäviä asioita.
Viimeisimpänä hän avasi menestyksekkäästi suunsa kotikaupunkinsa Lappeenrannan päättäjille ja heitti ilmoille idean it-alan osaajaverkoston perustamisesta, jotta alan osaajat saadaan paremmin pidettyä seudulla. Samalla kohentuisi koko Etelä-Karjalan elinvoima.
“Idea kuultiin ja sitä on nyt tarkoitus lähteä edistämään.”
”
Nyt on lainattu.
Kuva ja kuvassa: Anu-Hannele Massinen
Kommentit ei sallittu