Askel itään

Kyllä kuulitte oikein. Olen aina ollut länsiorientoitunut. Idässä on ollut isänisuvun puolen menetyt maat Karjalan kannaksella. Kahdesti olen itärajan ylittänyt yli 25 vuotta sitten, silloin kun siellä oli tapana käydä. Sittemmin minua ei ole saatu sinne houkuteltua. Enkä myöskään tulevaisuudessakaan näe itseäni siellä. Ukrainaan sen sijaan menen kun sota loppuu. Tarvittaessa jo aiemmin, jos voin ystäväniäni auttaa sillä tavoin.

Nyt te jäitte sitten ihmettelemään otsikkoa. Kaikki paitsi Leena, ystävä ja kollega, joka ymmärtää ajatuksenjuoksuani paremmin kuin kukaan muu vai oliko se päinvastoin. No annetaan hänen itsensä vastata. Mutta se vastaus, asun siis länsiosassa kaunista kaupunkiamme Lappeenrantaa ja olen vuokrannut työhuoneen keskustan liepeiltä. Tämä on askel pois kotonta. Jatkossa minulla on työpaikka ja -osoite. Tietokone jää aina työpaikalle ja kotiin seuraa vain pakollinen paha eli puhelin. Voin markkinoida itseäni paremmin kun on olemassa joku konkreettinen ja neutraali osoite. Ennen kaikkea tämä on valinta kotirauhan parantamiseksi. Kun isä on kotona, hän ei tee töitä. Kun isä on töissä, hänellä on mahdollisuus keskittyä siihen paremmin. En näe tässä yhtään huonoa puolta. Seuraavassa tekstissäni esittelen tilat. Kuka arvaa paikan?

Related Posts