Nykyään on käytössä paljon erilaisia mittareita ja niissä on valtaisa määrä ominaisuuksia. Musti tuossa taannoin hiihdon Sm-kilpailuiden yhteydessä avasi omalta osaltaan kuinka tulkitsee niitä. Palautumisaika saattoi hänellä näyttää kahta vuorokautta aamupäivän harjoituksen jäljiltä. Iltapäivällä kuitenkin treenattiin normaalisti, kuten myös seuraavana päivänä. Ei jäädä siis odottelemaan täydellistä palautumista.

Itselläni sunnuntaiaamuna mittari näytti 40 tuntia palautumisaikaa. Tein pikatestin ja palautuminen oli 100% ja leposyke 40. Mittarit siis laskevat harjoituksista ja aktiivisuudesta tulevia kuormituksia. On tärkeää siis osata tulkita kutakin lukemaa. Kerran viikkoon sunnuntaiaamuna ennen kirkonmenoja suoritettava leposykkeenmittaus onkin suositeltavaa. Toki muunkin ajankohdan voi valita, mutta hetken olisi hyvä olla joka kerta samankaltainen. Luotettavuus on tärkeää ja rutiineiden kautta sinä sekä valmentajasi kestätte paremmin kartalla.

Itselleni eräs tärkeimmistä mittareista on kotona jaksaminen. Kun syöminen laahaa ja harjoitus painaa, en jaksa kuunnella minkään valtakunnan narinoita. Toisinaan vaan pystyn makaamaan sohvalla horroksessa minkään häiritsemättä. Eilen oli päivä jolloin levättiin, mutta silti pieni happihyppely oli enemmän kuin paikallaan. Salpalinjatrailrunin reittiä tamppasin taas auki Luhtasuon suunnalta. Autonpesu siihen päälle niin viikko olikin paketissa.

Uusi viikko käynnistyy odottavissa merkeissä. Tänään jatketaan kylmähoitoja, jotta paikat kestäisivät paremmin tulevia nousevia määriä. Astman taittumista odotan kovasti, olkapää ottaa oman aikansa, mutta olo on luottavainen. Työrauha on järjestynyt ja voin panostaa kuntoutukseen. Koulun suhteen uutisia kuuluu tällä viikolla. Muutama laahaava seikka toivottavasti päivittyy.

Kommentit ei sallittu