Kevät teki tepposet

Kello 4.54 säpsähdys sohvalla, jaahans, käännänpä kylkeä. Kello 5.02 ylös ja aamupalalle. Ei nukuttanut, eikä maistunut ruoka. Lasi vettä ja banaani päälle. Pesukoneesta likaiset sukat jalkaan. En viitsinyt makuuhuoneeseen kömpiä, olisi tuo rouva kumminkin herännyt. ”Onneksi” sen hoiti esikoisemme kello 5.50. Minä pukeuduin ja ajoin autopesuun. Siitä Laukkaradan päähän ja kävelin Mattilan K-marketille. Siellä kohtasin taistelutoverini ja otimme suunnaksi lentokentän. On se melkoinen kummajainen, kun niin kovin vetää hikoilevaa kansaa puoleensa. Reilun puolen tunnin kävelyn jälkeen vaihdomme kevyeen hölkkään. Ajatuksissa oli myös pienoinen koneiden kutittelu. Suoritimmekin kolme kappaletta tuhannen metrin toistoa aikojen painuessa päälle neljän minuutin. Kilometri oli palauttelua ja sykkeet pyörivät anaerobisen kynnyksen tuntumassa toistojen aikana. Hölkätessä tultiin nopeasti alas eli palautuminen toimi hyvin. Eiväthän nuo helppoja olleet, mutta loppukiri irtosi jokaisen päätteeksi mallikkaasti. Itse pidän 20km/h rajana loppukirissä. Sitä kovempaa kun menee tietää tossun heiluvan miehekkäästi. Kaksi puoli tuntia heilahti ja sen jälkeen onkin sapuska maistunut. Alamäkiajoissa tuli syötyä jopa kisamakkara.